Geokätköilyn peruskurssi: Turvallisuus ennen kaikkea

Geokätköilyyn pätee pitkälti samat maalaisjärkeen käyvät ulkoilijan niksit kuin mihin tahansa ulkoiluharrastukseen. Kätköjen etsimiseen liittyy kuitenkin myös usein se, että on vähemmän tietoinen ympäristöstään kuin vaikkapa tutulla kävelyreitillä, joten ympäristön asettamat haasteet kannattaa selvittää itselleen.

Etsi ajatuksella

Kätköt ovat usein sananmukaisesti piilossa, joten geokätköilijä tulee tutkineeksi monenlaisia paikkoja, joille tavallinen tallaaja ei uhraa ajatustakaan. Tämä on tietysti hauskaa ja jännittävää, mutta tunnustellessaan vaikkapa kivenkoloa on syytä olla varovainen. Kyyt ovat osa Suomen luontoa ja niihin tulee suhtautua kunnioituksella; kyynpurema on kivulias vaiva. Pitkävartiset saappaat ovat ystäväsi ja pimeät piilopaikat kannattaa tutkailla ensin hiukan etäämmältä taskulampun avulla.

Kaupunkiympäristössä ja asuttujen alueiden liepeillä on valitettavasti otettava huomioon se, että kivenkolossa saattaa olla myös esimerkiksi rikkoutunutta lasia tai jopa huumeruisku. Tämä ei kuitenkaan ole suuri ongelma, kunhan muistaa lähestyä sopukoita varoen. Lapsia on syytä valistaa siitä, että kättä ei ole hyvä tökätä sellaiseen piilopaikkaan, jota ei pysty näkemään – oppi, joka varmasti onkin jo tuttu muista ulkoilmaleikeistä.

Yksi parhaista varotoimenpiteistä on samalla yksi hauskimmista: Pyydä kaveri mukaan kätköilemään! Tietyissä paikoissa ei kannata ulkoilla yksin ja geokätköilyyn pätee sama sääntö. Nilkan nyrjähdys tai vaikka eksyminen luontopolulla ovat paljon pienempiä harmeja, kun on ystävän kanssa. Tätä kannattaa erityisesti miettiä lasten kohdalla – monasti on varmasti riittävä varotoimenpide, että lapset ottavat kaverinsa mukaan ulkoilemaan ja kätköilemään, mutta joissakin tilanteissa aikuisen valvova silmä on paikallaan.

Difficulty ja Terrain

Kätköjen kuvauksissa on aina ilmoitettu kaksi arvoa: Vaikeus ja maasto (Difficulty, terrain). Yksinkertaistaen sanottuna difficulty viittaa siihen, kuinka helppo kätkö on löytää. Terrain puolestaan osoittaa, kuinka helppo kätköön on päästä käsiksi.

Terrain-luokituksista ei ole aina täyttä yksimielisyyttä, mutta terrain-arvo 1 viittaa usein siihen, että kätkö pitää saada avattua pyörätuolista käsin. Kätkö terrain-arvolla 3 saattaa vaatia esim. kurottamista, ryömimistä tai kumartumista. Arvo 5 sitten tarkoittaakin jo, että kätkö vaatii kunnollisia kiipeilyvarusteita (tai joskus sukellusvarusteita). Samalla maastovaikeuden arvolla 5 merkitään myös kaikki kätköt sellaisissa saarissa, joihin ei ole reittiliikennettä. Terrain-arvoon kannattaa siis suhtautua suuntaa-antavasti, mutta se antaa hyviä suuntaviivoja siihen, sopiiko kätkö vaikkapa lapsille tai onko liikuntarajoitteisen mahdollista käydä kätköllä.

Helppoja tapoja varautua

On muutamia tavaroita, jotka kulkevat helposti mukana, mutta tuovat verrattoman paljon turvallisuutta. GPS-laitteet ovat erinomainen navigointiapu, mutta niihin kannattaa ottaa varaparistoja tai -akkuja mukaan. Lisäksi kartta ja kompassi vievät vähän tilaa laukun pohjalta ja erityisesti hätätilanteessa saattavat osoittautua korvaamattomiksi. Kylmettymistä vastaan kannattaa suojautua lämpimin vaattein, sillä kätköily on perusluonteeltaan hiukan ennustamatonta puuhaa; kätkön etsimiseen saattaa vierähtää paljonkin aikaa, vaikka se olisi jossakin hyvin lähellä. Kätköillessä on monta hyvää syytä pitää ensiapupakkausta mukana. Kenties helpoin ja kattavin apuväline hädän varalta on kuitenkin kännykkä. Jos kännykän pirinä ahdistaa, sitä voi pitää äänettömällä tai vaikka sulkea virrat, mutta mukaan se kannattaa ottaa.

Geokätköilyn peruskurssin seuraava osa ilmestyy 30.6.

Jaa:
  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

Kommentoi